Moikka abi!

 

Tervetuloa Aallon tuotantotalouden opiskelijoiden yhdistyksen abisivuille! Olemme tiivis ja aktiivinen yhteisö, jossa jokaiselle löytyy oma paikkansa. Järjestämme jäsenillemme monipuolista ohjelmaa yritysvierailuista sitseihin ja erilaisista valmennuksista hengailuiltoihin. Yhdistyksen jäsenille järjestetään myös viikottaista urheilua ja epäsäännöllisiä lajikokeiluja. Lisäksi taistelemme yhdistyksenä mitaleista yliopistojen sarjakisoissa. Otaniemessä, missä Aalto-yliopisto sijaitsee, teekkarikulttuuri elää vahvana ja tekemistä löytyy jokaiselle omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan myös opiskelijayhdistyksen ulkopuolelta muun muassa AYY:n alayhdistyksistä ja koko Aallon yhteisistä tapahtumista.

Näiltä sivuilta löytyy tietoa alamme opinnoista, opiskelijaksi hakemisesta ja pääsykokeista, sekä myös materiaalia pääsykoelukuun. Lisäksi löytyy tarinoita siitä, millaisia reittejä pitkin abit ovat aiemmin tutalle päätyneet, ja lisää tietoa Otaniemen opiskelijaelämästä. Mikäli kysymyksiä herää, niitä voi laittaa opiskelijayhdistyksemme abivastaavalle Artulle (abivastaava@prodeko.org).

 

Opinnot

Tuotantotaloudessa nimen mukaisesti tarkastellaan yrityksen taloudellista ja tuotannollista toimintaa. Se on siis uniikki yhdistelmä kauppatieteitä ja tekniikkaa tarvoitteena kehittää yrityksen johdon toimintaa kaikilla osa-alueilla sellaiseksi, joka mahdollistaa menestyksen nyt ja tulevaisuudessa. Aalto-yliopistossa painotus on erityisesti nykyaikaisessa, teknologiapohjaisessa liiketoiminnassa ja ihmisten johtamisessa. Myös Suomen parhaat yrittäjyysopinnot ovat tarjolla aiheesta kiinnostuneille. Opetukseen sisältyy paitsi yritysten kannalta tärkeitä opintoja, kuten strategian muodostamista, tuotannon suunnittelua, tuotekehitystä ja laskentatoimea, myös henkilökohtaista johtajuutta kehittäviä opintoja ihmisten motivoinnista ja potentiaalin hyödyntämisestä.

Yliopiston tarkemman kuvauksen opetuksen sisällöstä ja opittavista taidoista voi lukea tämän linkin takaa.

Käytännön opintoihin sisältyy paljon yritysyhteistyötä ja monilla kursseilla heti opintojen alkuvaiheessa opiskelijat pääsevät tekemään yritysprojekteja osana kursseja, mikä sekä opettaa käytännön taitoja että helpottaa kesätyöpaikkojen löytämistä. Yritysprojektit tehdään ryhmissä, joten suuri osa opiskelusta tapahtuukin yhdessä muiden kanssa, mikä paitsi takaa tiiviin opiskelijayhteisön, myös opettaa tärkeitä yhteistyötaitoja elämää varten. Lisäksi ryhmätöitä on mukava tehdä, sillä tuotantotalouden opiskelijat ovat ahkeria ja kunnianhimoisia - Aallon tuotantotalous on jo pitkään ollut teknisistä aloista se, jolle on haastavinta päästä sisään. Kursseja käydään sekä suomeksi että englanniksi, englannin kielen määrä kasvaa opintojen edetessä. Lisäksi on mahdollista opiskella ruotsiksi. Oman kielitaidon riittävyyttä opiskeluun ei tarvitse pelätä, se kasvaa juuri sopivassa tahdissa opintojen edetessä!

Opintojen lisäksi Aallon tuotantotaloudella on yksi Suomen vahvimmista, ellei vahvin, alumnien eli jo valmistuneiden opiskelijoiden verkosto. Tämä näkyy esimerkiksi järjestettävänä mentorointitoimintana. Aallon tuotantotaloudelta valmistuneilla on käytännössä täystyöllisyys. Tämän vuoksi jo opiskeluaikana on helppo löytää oman alan töitä. Yritykset myös järjestävät opiskelijoille runsaasti yritysesittelyitä. Vaikka Aallon tuotantotalouden laitoksen tarjoamat opinnot ja tekemä tutkimus on itsessään jo huippuluokkaa, antaa opiskelijoiden, alumnien ja yritysten välinen tiivis yhteistyö opiskelijoille mahdollisuuden oppia ja kokea paljon sellaista, mitä kursseilla ei voida opettaa. Tämä onkin yksi keskeisistä syistä, miksi juuri Aallon tuotantotalouden alumnit ovat selkeästi yliedustettuina Suomen liike-elämän huipulla ottaen huomioon, että kautta aikain valmistuneita on alle 2500 henkilöä. Tuotantotalouden opiskelu Aalto-yliopistossa valmentaakin menestykseen sekä opintojen että tiiviin yhteisön kautta.

 

Tuotantotalouden valmistuneet työllistyvät asiantuntija- ja johtotehtäviin, kuten:
  • liikkeenjohdon konsultti
  • talousjohtaja
  • start-up-yrittäjä
  • operatiivinen johtaja
  • projektipäällikkö
  • henkilöstöpäällikkö
  • toimitusjohtaja
  • myyntijohtaja
  • markkinointipäällikkö
  • tuotannon suunnittelija
  • laatujohtaja
  • tuotekehityspäällikkö
  • investointipankkiiri
  • pääomasijoittamisen asiantuntijatehtävät

 

Menestyneitä tutalaisia

”Tuotantotalouden opintosuunta on paras mahdollinen kasvuyrittäjyyden koulutusohjelma.”


Risto Siilasmaa, F-Securen perustaja, Nokian hallituksen puheenjohtaja 2012-2020, Aallon tuotantotalouden alumni

”Hain tutalle, koska se vaikutti Suomen parhaalta paikalta yhdistää kiinnostus tekniikkaan, luonnontieteisiin ja talouteen. Vaikka hakiessani en juurikaan tiennyt mihin olen ryhtymässä, jo ensimmäinen viikko tutalla vakuutti. Olin löytänyt kotini. Nyt myöhemmin on helppo huomata tutan ainutlaatuinen arvo.”


Marianne Vikkula, COO (Wolt), Chair of Board (Slush), Board member (Marimekko), Aallon tuotantotalouden alumni

”Abina minulla ei ollut tarkkaa ideaa mitä haluan tehdä, mutta bisnes kiinnosti yleisesti. Aallon tutalta näytti saavan hyvät verkostot ja uramahdollisuudet kiinnostavissa paikoissa.”


Pasi Lohi, Hallituksen puheenjohtaja (Trifecta Retail Ventures), Aallon tuotantotalouden alumni

”Tuotantotalous oli minulle loistava tapa yhdistää kaupalliset ja tekniset opinnot. Pian opintojen alettua vahvistui käsitykseni siitä, että juuri tätä kautta pystyy omaksumaan riittävän monipuolisen ymmärryksen ratkoakseen tämän hetken suurimpia ongelmia.”


Tuukka Yrttimaa, Head of Investor Business (The Upright Project), CEO (ACE Consulting 2017-2019), Aallon tuotantotalouden alumni

”Valitsin tutan, koska haluan ymmärtää maailmaa monipuolisesti ja tutustua muihin rentoihin ja skarppeihin huipputyyppeihin. Prodekolla on läheiset suhteet yritysmaailmaan, mikä näkyy laadukkaina opintoina ja erinomaisina verkostoitumismahdollisuuksina.”


Karla Nieminen, Jäänmurtajat Oy:n perustaja, ex-Google, kirjailija, Aallon tuotantotalouden alumni


 

Hakeminen

Tuotantotalouden diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan haetaan opintopolku.fi -nettisivulla. Diplomi-insinööri -koulutuksen yhteishaku alkaa vuosittain maaliskuun lopulla ja päättyy muutaman viikon kuluttua haun alkamisesta. Todistusvalinnan (ylioppilastodistuksen arvosanojen määrittämät pisteet) perusteella tehtävät valinnat julkaistaan toukokuun aikana. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan vaadittava matematiikkaa, insinöörimäistä ajattelua, fysiikkaa ja kemiaa mittaava 4-tuntinen koe järjestetään pian todistuvalintojen julkaisemisen jälkeen. Matematiikan kysymykset ovat pakollisia, muista aihealuista saa itse valita ohjeiden mukaisen määrän tehtäviä, jotka ratkaisee. 

Todistusvalinnassa huomioidaan äidinkielen, pitkän matematiikan ja joko fysiikan tai kemian arvosana riippuen siitä, kummasta aineesta saa paremmat pisteet. Tasapistetilanteessa huomioidaan pitkän kielen arvosana. Kynnysehtona todistusvalinnalle on pitkän matematiikan L, mutta valintakokeen perusteella jokainen voidaan valita jokainen, joka on saavuttanut yleisen korkeakoulukelpoisuuden joko Suomessa tai ulkomailla.

Alkupistevalinnassa valittujen hakijoiden ei tarvitse osallistua kyseisiin kokeisiin. Yhteishaun tulokset julkaistaan opintopolussa kesän aikana. Muistathan myös ottaa opiskelupaikan vastaan pian tämän jälkeen, ennen kuin se vapautuu varasijoilla oleville. Ajankohtaisen tiedon paikan vastaanottamisen takarajasta löydät täältä.

 

Tärkeitä linkkejä


 

Opiskelijoiden polkuja tutalle

 

Lukiossa mietin pitkään, mikä ala olis oikea mulle. Tekniikka ja matematiikka kiinnosti ja lähisuvusta löyty diplomi-insinööri ja tilastotieteilijäkin. Toisaalta kauppis tuntui realistiselta ja monipuoliselta vaihtoehdolta - pärjäsin kirjoituksissa hyvin mutta ei arvosanoilla kävelty sisään lääkikseen eikä itseasiassa tutallekaan. Kiinnostuin tuotantotaloudesta, koska se yhdisti mun kiinnostuksenkohteita ja sisäänpääsyn vaikeus loi paikan ympärille lähes maagisen hypen. En vielä lukiossa tienny kuka Eero Eloranta on, mitä liikkeenjohdon konsultit tekee enkä miten startup foundataan - eikä tarvii vielä sunkaan. Ekalla pääsykoeyritykselläni pääsin tasapisteisiin alimman hyväksytyn kanssa. Luulin, että sisäänpääsy ei vaatis multa lisäopiskelua ja ajelehdinkin seuraavat vuodet, ensin vuoden intissä ja toisen töissä. Onnistuin kuitenkin useamman yrityksen jälkeen korottamaan yo-arvosanojani ja tyydyin ajattelemaan, että se riittäisi suoraan todistusvalintaan. Eihän se tietenkään niin toiminut. 

Neljännellä hakukerralla otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni, hankin valmennuskurssin ja luin koko kevään pääsykokeeseen. Todistusvalinta kävi todella lähellä, mutta lopulta paikka aukesi vasta heinäkuussa pääsykoevalinnassa. Jo orientaativiikko teki muhun vaikutuksen. Voin rehellisesti sanoo että en oo ikinä ollu osa tiiviimpää, positiivisempaa, avoimempaa, innostavampaa, kannustavampaa, ahkerampaa ja fiksumpaa yhteisöä kuin Prodekolla. Mun viesti sulle on, että ahkeruus palkitaan ja vaikka sun polku yliopistoon ei olis kaikista lyhyin ja helpoin, matkalla opitut asiat hyödyttää sua varmasti tulevaisuudessa.

Benjamin, toisen vuoden tutalainen

Olen aina ollut kiinnostunut monista eri asioista, mutta en ole ollut ihan varma, minkä parissa haluaisin tulevaisuudessa tehdä töitä. Aloitin lukion jälkeen opinnot lääkiksessä, koska luonnontieteistä kiinnostuneena se oli pitkään tuntunut parhaalta vaihtoehdolta, vaikka olin miettinyt muitakin aloja paljon.

Huomasin kuitenkin ensimmäisen vuoden aikana, että liiketoiminta ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat olivat alkaneet kiinnostaa enemmän, ja halusin myös opintoihin enemmän vapautta ja kansainvälisiä mahdollisuuksia. Muun muassa näistä syistä päätin hakea tutalle, jota olin pohtinut vaihtoehtona jo lukiossa. En kuitenkaan päässyt sisään ensimmäisellä yrittämällä, joten opiskelin vuoden toista tekniikan alaa, josta pääsin vaihtamaan tutalle koulutusohjelman vaihdon kautta. Erilaisia polkuja on siis monia, mutta nykyistä abia tai muuten alavalintaa miettivää suosittelen seuraamaan omia mielenkiinnon kohteita ja hakemaan rohkeasti sinne, mikä kiinnostaa!

Tutalla olen pitänyt erityisesti opintojen ja kurssien monipuolisuudesta. Käytännönläheiset projektityöt ovat tuoneet vaihtelua teoreettisempiin opintoihin, ja lisäksi on päässyt hyödyntämään kiinnostusta matemaattisiin aineisiin. Vaikka alkuun vähän pelkäsin ryhmätöiden määrää, olen oikeastaan oppinut tykkäämään niistä, koska ongelmia pääsee ratkaisemaan motivoituneiden opiskelukavereiden kanssa.

Iida, toisen vuoden tutalainen

Abivuotenani pohdiskelin, mille alalle sitä nyt hakisinkaan opiskelemaan. Sukuni DI-taustan ja oman lapsuuteni legonrakennustaustani innoittamana olin jo melko varma, että teknillinen ala olisi mun juttuni. Yhteishakujen alla sitten viimein piti tehdä päätöksia. Sen suuremmitta perusteitta valitsin ekana koulun ja vasta sen jälkeen alan. Porista lukiomaisemista siirtyminen suurempaan kaupungin melskeeseen houkutteli, ja Aallon maine teki ensimmäisestä päätöksestä itsestäänselvän. Alan valinta oli hankalampaa, koska mua kiinnostaa moni juttu. Lopulta kuitenkin valitsin tutan ykkösvaihtoehdokseni seuraavin ajatuksin: Ensinnäkin, tuta-aiheet kiinnostivat mua, ja toiseksi, mikäli kuitenkin olisin huomannut valinneeni väärin, olisi helpompaa vaihtaa tutalta pois kuin muualta tutalle.

Onnekseni pääsin todistuksella tasapisteillä sisään. Opinnot pääsin aloittamaan vuotta myöhemmin intin jälkeen. Mitä abina kuvittelin tuta-opintojen olevan romantisoidusta näkökulmasta, olikin vain yksi osa-alue, jota nykyään osaan kutsua nimellä operaatioiden johtaminen. Tutan kandiopintojen helmiin kuuluvat mm. operaatioiden johtamisen sekä yritysstrategian projektikurssit, joissa päästään ratkomaan ihan oikeiden firmojen ongelmia jo toisena opiskeluvuonna. Olen myös itse muovannut opintojani hieman teknisempään suuntaan sisällyttäen niihin paljon koodausta ja tilastotieteitä.

Mitä en hakiessani osannutkaan painottaa täydessä arvossaan, on Prodeko-yhteisö. Tämä porukka, joka yhdistää kaikkia Aallon tutalaisia, on aivan mieletön inspiraation lähde, voimavara ja turvaverkko. En olisi ikinä uskonut kasvavani sellaiseksi tyypiksi, joka hyppää pää edellä ainejärjestön vapaaehtoishommiin, mutta näin siinä kävi. Tämä kilta tai opinnot eivät ole pistäneet katumaan tutalle hakemista kertaakaan. Voin rehellisesti sanoa, että tutalle hakeminen ja pääseminen oli yksiä elämäni parhaimmista päätöksistä ja suurimmista saavutuksista.

Mikael, kolmannen vuoden tutalainen

Lukiosta valmistuttuani en tiennyt yhtään mitä haluaisin isona tehdä. Tiesin vain mitkä alat eivät minua kiinnostaneet ja jo todella varhaisessa vaiheessa minulle oli selvää että joutuisin muuttamaan opintojen perässä muualle. Halusin opiskella jotain matemaattista, eikä Lapin yliopisto tarjonnut siihen mahdollisuutta. Ainoat kiinnostustani herättävät alat olivat matikka sekä kauppis, mutta ensikertalaisuuden menettämisen pelossa en uskaltanut ottaa mitään paikkaa vastaan. Tein välivuosieni aikana töitä, muutin Helsinkiin ja odotin että kiinnostukseni jotain tiettyä alaa kohtaan nousisi esiin. 

Vuoden 2020 aikana koronasulut tekivät työtilanteesta epävakaan ja aloin pohtimaan vakavammin opiskelua. Vanha ystäväni oli tokaissut sen vuoden yhteishaun jälkeen, että minun kannattaisi hakea opiskelemaan tuotantotaloutta. Tekniikan opiskelua ei ikinä oltu esitelty minulle varteenotettavana vaihtoehtona enkä ollut koskaan kuullut tutasta. Muistan tutkineeni opintopolkua ja ensimmäistä kertaa koskaan koin, että teknillisen alan opinnot voisivat olla minulle sopivat. 

Olin rakentanut elämääni jo muutaman vuoden ajan pääkaupunkiseudulle enkä halunnut muuttaa pois, joten päädyin hakemaan vain Aaltoon. Minua hirvitti aikaisempien vuosien pisterajat ja L-rivin kirjoittaminen tuntui mahdottomalta suoritukselta. Vain harva tuttavapiiristäni oli edes kirjoittanut yhtä L:ää saatikka kokonaista rivistöä. Ennen yhteishaun uudistusta vain harva sai paikan todistuksella, joten olin itse päättänyt lukiossa olla panostamatta kirjoituksiin ja keskittyä vain pääsykokeeseen.

Kuitenkin omista epäilyksistäni huolimatta vastaanotin kevään lukemisen jälkeen paikan tutalta pääsykokeella. En olisi päätynyt tänne ellen olisi halunnut vahvasti löytää omaa alaani. Haluan rohkaista muitakin pitämään välivuosia, mikäli siltä tuntuu. Tsemppiä yhteishakuun ja muistakaa, että mikään ei ole mahdotonta, kun sen eteen tekee tarpeeksi töitä!

Jenna, kolmannen vuoden tutalainen

Lukiossa minulle alkoi valjeta, että tuta olisi ensisijainen hakukohteeni. Olen ollut koko koulutaipaleeni ajan kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta, ja lukiossa kaupallinen puoli alkoi kiinnostaa yhä enemmän, joten tuta oli minulle täydellinen yhdistelmä. Tutkinto lisäksi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden päästä johtotehtäviin jossain vaiheessa työuraa.

Tutan portit eivät auenneet heti valmistuttuani lukiosta, vaan sain paikan toisesta hakukohteestani, teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta. Heti opiskelupaikan vastaanotettuani kuitenkin tiesin, että haen todennäköisesti seuraavan kevään yhteishaussa uudestaan tutalle. Sain ensimmäisenä vuotena suoritettua hyvin kaikille yhteisiä peruskursseja, ja looginen ajattelukykyni kehittyi, mikä varmasti edesauttoi sitä, että sain toisella hakukerralla paikan tutalta, enkä ole katunut päivääkään valintaani. Suosittelen siis ehdottomasti hakemaan tutalle, vaikkei ensimmäisellä kerralla tänne pääsisikään!

Otso, kolmannen vuoden tutalainen

Lukion alussa en liiemmin miettinyt mihin tieni veisi, mutta hiljalleen ymmärsin pitäväni talouteen ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Niinpä otin tavoitteekseni päästä kauppakorkeaan opiskelemaan. Kun yliopistohaku läheni abivuotenani, minulle alkoi selkenemään toinenkin hakukohde: Aallon TuTa. Perheessäni on vahvaa DI-, ja varsinkin tuta-DI -taustaa, joten opiskelukohteena tämä tuntui läheiseltä.

Kauppikseen verrattuna vahvuuksia oli myös useita. Niistä päällimmäisenä oli se, että koin matemaattisten taitojeni menevän parempaan käyttöön tutalla. Lisäksi pienemmän sisäänoton ansioista opiskelijoilla on vahvempi yhteishenki sekä tutalaisten uramahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sisäänpääsy vaikutti kuitenkin minulle kaukaiselta, mutta yrittänyttä ei laiteta ja ensimmäiseksi hakukohteekseni valikoituikin tuta. Ankaran ylppärikevään yo-, sekä pääsykoeluku-urakan jälkeen sain tietää, että sisäänpääsyni jäi pisteen päähän ja kolmanteen varasijaan, joten hyväksyin paikan kauppakorkeasta.

Kesällä alkoi vuoden mittainen asepalvelus, joten kouluasiat unohtuivat samalla. Kevään saapuessa päätin hakea uudestaan tutalle, mutta tällä kertaa paljon vähemmällä opiskelulla pääsykokeesta tuli tismalleen sisäänpääsyyn oikeuttava pistemäärä! Tarinan opetus on siis, että ainoa varma tapa hävitä on olla uskomatta itseensä.

Jaakko, toisen vuoden tutalainen